Voi Jade reppanaa...

Jade raukalla on ripuli.
Eilen jo söi kamalan huonosti, ja illalla sitten oli maha ihan löysällä. Henkan kanssa pähkäilimme olisiko tuo syönyt jotain sopimatonta, mutta mitään emme keksineet.

Viime yönä sitten neljän jälkeen joskus heräsin, kun pientä vaimeaa nyyhkytystä kuului. Katselin ympärilleni ja huomasin että Jade oli juuri asettelemassa itseään makuulle meidän sängyn viereen, kylmälle lattialle. Reppana meinasi vissiin käydä siihen nukkumaan.
Nostin meidän väliin, ja sanoin että nukkuu siinä. Suupielet kääntyivät ihan alassuin, ja rupesi taas vähän nyyhkimään. Yritin kysellä mikä on hätänä, mutta ei oikein osannut mitään sanoa. Lopulta kuiskasi ihan hiljaan, että vettä. Hain vettä ja sitä menikin koko mukillinen kerralla.
Sen jälkeen suostui käymään makuulle, mutta ei nukkunut, pyöri vain levottomasti.
Yritin kovasti kysellä mikä on hätänä, mutta en saanut vastausta. Lopulta tajusin kysyä ottaako pipilääkettä, ja sitä halusi. Mutta sekään ei auttanut, pyöri vain.
Sitten tajusin että reppanallahan saattaa olla nälkä, kun ei mitään oikein ole syönyt eilen. Kun kysyin onko nälkä, koko tyttö rupesi hymyilemään kuin naantalin aurinko, ja pomppasi samantien ylös ja juoksi keittiöön.
Jade söikin sitten leipää, kinkkua ja kananmunaa, ja päälle vielä ison lautasellisen puuroa.

Mutta jo puolentunnin kuluttua alkoi itkemään ja vääntelehtimään, ja kaikki tulikin sitten läpi. Sitä hemmetin paskaa oli joka paikassa, sohvallakin, ja neiti tietysti niskaa myöten paskassa.

Sen jälkeen ei olekkaan mikään kestänyt sisällä, mehukaan ei puolta tuntia kauempaa.
Henkka toi äsken ruokatunnilla osmosalia, sitä sain vähän uppoamaan eikä se ainakaan heti tullut läpi. Perunamuussiakin söi jonkun verran, sen jälkeen meni nukkumaan. Saa nyt nähdä kestääkö se sisällä, vai lainehtiiko sänky kohta paskasta.

Ihan iloinen ja pirteä tuo onneksi on ollut ainakin tähän asti.
Leegoista piti rakentaa ties mitä örkkiä, ja satuja pitäisi lukea koko ajan.
Nimim."osaa kaikki H.C.Andersenin sadut ulkoa"
Puistoonkin Jade olisi halunnut lähteä kovasti, mutta enhän minä voi toista tuossa kunnossa sinne viedä.
Saas ny nähdä kuinka kauan tuo kestää.

Omaan napaan ei ihmeellistä.
Eilen ja tänään on vähän tuntunut siltä, josko joku liikuskelisi tuolla massussa. Ihan varmasti liikkeiksi en noita vielä tunnista, mutta vähän se siltä vaikuttaisi.